Kuukausi: marraskuu 2020

Viekö tekoäly tulevaisuudessa työpaikat ja tarvitaanko meitä ihmisiä lainkaan? Hoitavatko robotit vanhukset, itseohjautuvat ajoneuvot kuljetukset ja big dataan perustuvat koneoppivat järjestelmät tietotyön?

Tekoälyn saapumiseen työelämään on liitetty myös pessimistisiä skenaarioita, suoranaisia dystopioita. Eettiset kysymykset ovatkin alan tutkimuksessa ja kehityksessä esillä jatkuvasti.

Todennäköisempi skenaario on kuitenkin että tekoälyyn pohjautuvista ratkaisuista tulee yhä enemmän arjen apuri työpaikalla. Ihminen ohjaa tekoälyä, ja tekoäly avustaa ihmistyöntekijää.

Tähän yhteistyöhön liittyy monia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvun ja myös työelämän parantumisen suhteen. Koneet voivat yhä enenevissä määrin suorittaa toistuvia tehtäviä, vähentäen sekä fyysistä että henkistä kuormitusta.

Alustatalous laajemmassa merkityksessä tarkoittaa internet-infrastruktuuria jonka päälle rakentuu erilaisia palveluita ja tavaroiden myyntikanavia. Esimerkiksi Applen App Store on tällainen alusta johon kauppiaat voivat, korvausta vastaan, tuoda sovelluksiaan myyntiin.

Keikkatalous (gig economy) liittyy usein juuri näiden alustojen hyödyntämiseen. Tunnettuja alustoja joilla keikkatyöläiset/keikkayrittäjät työskentelevät ovat muun muassa kuljetuspalvelut kuten Uber, Lyft ja Wolt.

Alustatalouteen liittyy sekä mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen, että potentiaalisia ongelmia työntekijöiden kannalta. Suomessa taksialan vapauttaminen on sekä avannut tien yrittäjäksi yhä useammalle, mutta samalla johtanut raakaankin kilpailuun asiakkaista.

Hankalin kysymys voiman epäsuhta alustojen ja niille ja niiden kautta työskentelevien ihmisten välillä. Alustataloudessa skaalaedut ovat suuret, ja monet toimijat globaaleja, miljardiluokan yrityksiä.

Suomessa alustatalouden osuus on edelleen verrattain pieni ja perinteisten työsuhteiden asema vahva. Murros on kuitenkin käynnissä meilläkin.

Parhaimmillaan alustatalous hyödyttää sekä kuluttajia että alustalla työskenteleviä. Tämä vaatii kuitenkin myös lainsäädännön pysymistä ajan tasalla.

Millainen on suomalaisten tulevaisuuden työpaikka? Työelämä on ollut murroksessa ja myllerryksessä jo pitkään ja muutoksen tahti kiihtyy.

Tämä vuosi on vielä vauhdittanut monia muutoksia, mutta trendit ovat olleet olemassa jo normaaliaikoina. Esimerkiksi etätyöstä on ollut puhetta pitkään, mutta nyt siinä otettiin jättiloikka eteenpäin, myös organisaatioissa jotka ovat olleet sen suhteen skeptisiä.

Viimeisimpänä asiaa nosti esiin Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen ehdottaessaan että valtionhallinnon tulisi mahdollistaa etätyö kaikille työntekijöilleen. Valtiossa perinteisesti juuri virastojen ja niiden työpaikkojen sijainti on ollut kuuma poliittinen kysymys, voisiko se ratketa etätyön myötä.

Etätyö-trendi saattaa myös muutttaa työelämää globaalilla tasolla, jos huippuosaajien ei enää tarvitse klusteroitua piilaakson kaltaisiin keskuksiin. Kalifornian kohdalla puhutaan jo suoranaisesta joukkopaosta (vaikkakin tämän mittakaava ja pitkäkestoisuus voidaan arvioida vasta paljon myöhemmin.)

Mitä tämä tarkoittaa organisaatioiden ja johtamisen kannalta? Perinteinen teollisesta vallankumouksesta lähtien vallinnut malli on kuitenkin perustunut konkreettiseen työpaikkaan, jossa työntekijät ovat työnantajan valvonnan ja ohjauksen alla.

Moni johtavissa tehtävissä työskentelevä saattaa olla muutoksesta huolissaan, peläten kontrollin menettämistä. Kokeneille asiantuntijatyössä työskenteleville etätyöhön siirtyminen on yleensä helppoa, onhan itseohjautuvuus korkealla tasolla.

Enemmän huomiota ja resursseja vaatii uusien työntekijöiden tuominen organisaatioon. Työssäoppimisessa tärkeää on kuitenkin ohjeistusten lisäksi epävirallinen informaatio ja kulttuurin välittyminen vaikkapa kahvihuoneen kautta.