Kategoriat
työelämän trendit

Tulevaisuuden työpaikka

Millainen on suomalaisten tulevaisuuden työpaikka? Työelämä on ollut murroksessa ja myllerryksessä jo pitkään ja muutoksen tahti kiihtyy.

Tämä vuosi on vielä vauhdittanut monia muutoksia, mutta trendit ovat olleet olemassa jo normaaliaikoina. Esimerkiksi etätyöstä on ollut puhetta pitkään, mutta nyt siinä otettiin jättiloikka eteenpäin, myös organisaatioissa jotka ovat olleet sen suhteen skeptisiä.

Viimeisimpänä asiaa nosti esiin Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen ehdottaessaan että valtionhallinnon tulisi mahdollistaa etätyö kaikille työntekijöilleen. Valtiossa perinteisesti juuri virastojen ja niiden työpaikkojen sijainti on ollut kuuma poliittinen kysymys, voisiko se ratketa etätyön myötä.

Etätyö-trendi saattaa myös muutttaa työelämää globaalilla tasolla, jos huippuosaajien ei enää tarvitse klusteroitua piilaakson kaltaisiin keskuksiin. Kalifornian kohdalla puhutaan jo suoranaisesta joukkopaosta (vaikkakin tämän mittakaava ja pitkäkestoisuus voidaan arvioida vasta paljon myöhemmin.)

Mitä tämä tarkoittaa organisaatioiden ja johtamisen kannalta? Perinteinen teollisesta vallankumouksesta lähtien vallinnut malli on kuitenkin perustunut konkreettiseen työpaikkaan, jossa työntekijät ovat työnantajan valvonnan ja ohjauksen alla.

Moni johtavissa tehtävissä työskentelevä saattaa olla muutoksesta huolissaan, peläten kontrollin menettämistä. Kokeneille asiantuntijatyössä työskenteleville etätyöhön siirtyminen on yleensä helppoa, onhan itseohjautuvuus korkealla tasolla.

Enemmän huomiota ja resursseja vaatii uusien työntekijöiden tuominen organisaatioon. Työssäoppimisessa tärkeää on kuitenkin ohjeistusten lisäksi epävirallinen informaatio ja kulttuurin välittyminen vaikkapa kahvihuoneen kautta.

Kategoriat
Uncategorized

Työllistyminen pelialalle

Peliala on kokonaisuudessaan elänyt vahvan kasvun aikaa jo pitkään, ja siitä on muodostunut Suomelle jo merkittävä vientiala. Monelle nuorelle työskentely pelien parissa olisi haaveammatti: pelit ja pelaaminen jo itsessään kiehtovia, ja ehkä myös uutisointi alalla menestyneistä (ja rikastuneista) houkuttaa. Olisiko peliala potentiaalinen tulevaisuuden työpaikka?

Alalle kouluttautumista ja työllistymistä suunnittelevan kannattaa pitää mielessä realiteetit. Peliala on erittäin kilpailtu, ja lisäksi monet yritykset ovat melko pieniä startuppeja, joissa vakituisia työntekijöitä on verrattain vähän. Kaikki valmistuneet eivät siis työskentele omalla alallaan. (Ks. Neogames selvitys) Useille ratkaisu onkin perustaa oma yritys, ainakin siinä vaiheessa kun osaamista on jo jonkin verran kertynyt.

Pelejä suunnitellaan ja koodataan kansainvälisissä verkostoissa. Työkieli on usein englanti, yrityksen kotimaasta ja työntekijän sijainnista riippumatta. Työpaikka voi siis löytyä myös Suomen ulkopuolelta, tulevaisuudessa ehkä yhä useammin etätyönä suoritettuna.

Suomalaiset myös perustavat yrityksiä ulkomaille. Yksi esimerkki on online rahapeleihin keskittyvät yritykset, jotka osin lainsäädännöllisistä syistä toimivat usein Maltalta käsin vaikka kohdemarkkina onkin Suomi. Yrityksissä kehitetään kasinopelejä ja niitä tarjoavia sivustoja eli nettikasinoita. Tästä osa-alueesta voit lukea lisää osoitteesta Universomo.fi

Kategoriat
työelämän trendit

Tekoäly työkaverina

Viekö tekoäly tulevaisuudessa työpaikat ja tarvitaanko meitä ihmisiä lainkaan? Hoitavatko robotit vanhukset, itseohjautuvat ajoneuvot kuljetukset ja big dataan perustuvat koneoppivat järjestelmät tietotyön?

Tekoälyn saapumiseen työelämään on liitetty myös pessimistisiä skenaarioita, suoranaisia dystopioita. Eettiset kysymykset ovatkin alan tutkimuksessa ja kehityksessä esillä jatkuvasti.

Todennäköisempi skenaario on kuitenkin että tekoälyyn pohjautuvista ratkaisuista tulee yhä enemmän arjen apuri työpaikalla. Ihminen ohjaa tekoälyä, ja tekoäly avustaa ihmistyöntekijää.

Tähän yhteistyöhön liittyy monia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvun ja myös työelämän parantumisen suhteen. Koneet voivat yhä enenevissä määrin suorittaa toistuvia tehtäviä, vähentäen sekä fyysistä että henkistä kuormitusta.

Kategoriat
työelämän trendit

Alustatalous, keikkatalous ja muuttuvat työsuhteet

Alustatalous laajemmassa merkityksessä tarkoittaa internet-infrastruktuuria jonka päälle rakentuu erilaisia palveluita ja tavaroiden myyntikanavia. Esimerkiksi Applen App Store on tällainen alusta johon kauppiaat voivat, korvausta vastaan, tuoda sovelluksiaan myyntiin.

Keikkatalous (gig economy) liittyy usein juuri näiden alustojen hyödyntämiseen. Tunnettuja alustoja joilla keikkatyöläiset/keikkayrittäjät työskentelevät ovat muun muassa kuljetuspalvelut kuten Uber, Lyft ja Wolt.

Alustatalouteen liittyy sekä mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen, että potentiaalisia ongelmia työntekijöiden kannalta. Suomessa taksialan vapauttaminen on sekä avannut tien yrittäjäksi yhä useammalle, mutta samalla johtanut raakaankin kilpailuun asiakkaista.

Hankalin kysymys voiman epäsuhta alustojen ja niille ja niiden kautta työskentelevien ihmisten välillä. Alustataloudessa skaalaedut ovat suuret, ja monet toimijat globaaleja, miljardiluokan yrityksiä.

Suomessa alustatalouden osuus on edelleen verrattain pieni ja perinteisten työsuhteiden asema vahva. Murros on kuitenkin käynnissä meilläkin.

Parhaimmillaan alustatalous hyödyttää sekä kuluttajia että alustalla työskenteleviä. Tämä vaatii kuitenkin myös lainsäädännön pysymistä ajan tasalla.